Tarina 1.
Olipa kerran Suomen Karjala. Siellä kasvoi kauniita juhannusruusuja; valkoisia ja punaisia. Ruusujen omistajaperhe joutui yli 60 vuotta sitten sodan syttyessä lähtemään kotipaikkakunnaltaan evakkoon. He pääsivät Mäntsälän Kaanaaseen. Pari ruusunjuurakkoa seurasi mukana. Vuosikymmenten vieriessä ruusut valtasivat itselleen enemmän elintilaa. Paikan nurkat suorastaan rehottivat ruusuista.
Evakkojen jälkeläinen päätti jatkaa perinnettä 2000-luvulla. Hän kaivoi parit juurakot irti, ja kohta Sipoon pihapiirissä historia humisi. Ensimmäinen ruusu kasvaa pörhistyi, toinen vähän versojaan ojenteli.
Tuli maaliskuu 2006 ja nälkäiset jänislaumat. Pienempi taimi järsittiin kokonaan lumirajaa myöten, isommasta karsittiin uudet versot. Piikkisiä kumminkin! Outoja jäniksiä. Kiitokseksi välipalasta jäi pieni (?), sievä papanalauma isomman tynkäruusun juurelle. Lannoitetta... Ja sen pituinen se, uusi kasvu alkakoon!
Tarina 2.
Olipa kerran sammakko, joka yritti loikkia tien poikki. Sen pituinen se
1 kommentti:
Hihii, sådant är livet, sellaiset on liivit....
Lähetä kommentti