Voi perhosen kulmakarvat sentäs!

Ihanaa tämä kevätelo ja lämpö!

Varjossa tänään parhaimmillaan +10,5 astetta, siis jonkin verran viileämpää kuin alkuviikon huimat lukemat. Lojuin silti ulkona lepotuolissa lukemassa kauhukirjaa auringon hiottavan kuumassa porotuksessa, välillä torkuin silmät ummessa ja kuuntelin kiurujen liverrystä, töyhtöhyyppien kurinaa pellolla ja ohi lentävien joutsenten törähdyksiä...

Laitoin ensimmäisen kerran tänä vuonna lakanat kuivumaan ulos. Ja petaamme samat lakanat nyt illalla takaisin, sillä niihin tarttui upea kevään ja raikkaan ilman tuoksu (aah). Mikään huuhteluaine ei tätä tuoksua voita!

Lintulaudalta ovat tipuset muualle muualle kaikonnet, sillä saalistettavia ötököitä ja perhosia lentelee jo monenmoisia, ja liekö myös pesäntekoviettikin voittanut... Jopa mustat muurahaiset ryntäilivät tänään pihapoluilla. Ja kisulilla riittää liikkuvaa jahdattavaa!

Niin , kyllä tämä täyttä kevättä nyt on. Voi nokkosperhonen... sentäs

Ajankohtaista...

...on kumppareilla rompustelu. Siinäpä vasta mainio keksintö. Sitä pääsee paikkaan kuin paikkaan jalat kuivina. Ja ovatpa ne oiva vapaa-ajan- ja työpaikan asustekin: sienimettällä, kalastamassa, marjastamassa ( = hillasuo tarkoittaa pakkotyötä, varsinkinkin pentuna), lantaa luodessa, käärmekivikossa käppäiltäessä, nokkospusikossa kahlatessa, junan vessoja siivotessa ynnä muissa lukemattomissa harrasteissa.

Ja kukkapenkin elo sen kun lisääntyy!

Kevätilmiöitä

Kevät tuo mukanaan krookuksen kukat sekä pärinämimmit!

Kummallinen maaliskuu..

.. on totta tosiaan!

Lämpötila päivällä oli peräti +16 astetta. Kaikki lumet ovat sulaneet veks. Olen innokas naamanruskettaja, joten tämä lumettomuus on hieman harmillista. Lumi nääs tehostaisi tuota auringon voimaa...

Niin kauas pilvet karkaavat...

... ja niin minäkin! Tai ainakin tekisi mieli!

Oispa nyt kesä. Suvituuli humisisi puiden latvoissa, linnut livertelisivät. Sireenien tuoksu huumaisi... Kärpänen pörsäisi jossain kauemmalla ja lentäisi tiehensä ihan pienestä käden huiskautuksesta. Kesäpaikan satupuutarhan perällä oleva sauna olisi lämpenemässä. Kääntäisin viltillä pötkötellessäni laiskasti kylkeä ja vanhan, vintin nurkasta haetun aikakauslehden sivua...

Oikeasti puhelin pärisee. Työkaverit pölisee. Työpino kasvaa pöydällä: tee tämä, tuo, se, nämä, nuo ne, mitä, milloinka? No mieluummin eilen, puhhuhhuh.

Eli terkut töistä.

Onneksi oli vanhoja kesäkuvia tällekin koneelle talletettuna; niiden katselu sai fiilikset jälleen nousemaan. Tänään on kevätpäivän se.. eikun -tasaus, aurinko siirtyy pohjoiselle pallonpuoliskolle ja tästä mennäänkin sitten vahvasti kohti kesää!

Kevätviipaleita

Kävi tämä nurkkien kuvailukin pienestä ulkoilusta... Haa, raparperitkin nostavat jo neniään mustasta mullasta! Nyt on kevät!

Vaihteeksi vaahtera

Eilen peittyi maa valkoiseen, ohueeseen lumikerrokseen. Tänään on komea, aurinkoinen kevätpäivä, joten lumet saavat jälleen kyytiä! Lämpöä on nyt keskipäivällä +2,4 astetta. Täytyypä raahata tuoli ulos suojaiselle seunustalle ja laittaa naama kohti aurinkoa! Kävelylle en vielä uskalla mennä, flunssa ei ole vielä täysin hellittänyt...

Ja Kimi voitti formulakultaa!!! Jes!

Surullista

Olimme tänään perjantaina Ristiinassa saattamassa ukkelin kummisetää viimeiselle matkalleen.

Hautajaiset ovat aina surullinen tapahtuma. Se pistää miettimään elämän rajallisuutta, sillä sillä on alku ja loppu. Välivaiheesta eli nykyisyydestä pitäisi osata nauttia juuri tänään ja tällä hetkellä ja olla siinä tiiviisti mukana, läsnä... kuten toisessa kuvassa oleva 6-vuotias neitonen, joka tavailee keskittyneesti juhlissa virsikirjan sanoja muiden laulaessa :-)

Kevään sävyjä

Kohta iskee uusi lumi, eli talvi tulee varmasti jälleen, vaikka vanhat lumet ovatkin sulaneet hyvää vauhtia...

Aurinko on tässä jo laskenut, joten kuvassa heijastelee eilisen illan kajastukset - vaaleanpunainen lätäkkö!

Kurkistus kukkapenkkiin

Tästäpä sain uuden kuvakulman (klikkaa isommaksi) . Seuraan anopin kukkapenkin elämää kevään myötä. Näin siellä jo tulppaanit ja krookukset nostavat neniään... Ja aivan liian aikaisin. Olen ihan varma, että paksu lumikerros vielä tulee peittämään tämän penkin. Raukkaparat - onneksi ovat melkoisia pakkasenkestäjiä...

Toisessa kuvassa näkyy, että pihan lumerros on tosi ohut....

Vippe, onko näitä tekstejä nyt helpompi lukea, kun sävytän niitä hieman?

Vanhoja kuvia

Flunssa sen kun jatkuu vaan. Ikävää. Nyt paistaisi ulkona kevätaurinkokin, mutta sisällä on oltava.. Siksipä selailinkin edellisten maaliskuiden kuvia, ja löysin nämä 2 vuoden takaiset Egyptin fotot.

Se oli mahtava matka. Olimme ns. Sinuhen kiertomatkalla, jossa kävimme Luxorissa, Niilin risteilyllä, Nasser-järvellä, yöjunalla halki Egyptin Assuanista Kairoon, Aleksandriassa Välimeren rannalla, Hurghadassa Punaisen meren rannoilla... Pyramideja, temppeleitä, ihmisvilinää, Tutankhamonin haudassa käyntiä. Sekä uusi ystävä, joka lähtee nyt parin viikon päästä Egyptiin jälleen... Laskeskelin tässä pikaisesti, että olen käynyt noin 25 maassa, mutta tämä reissu voittaa kaiken :-)

Tässä muutama kuva matkalta. Loput saa tulla meille katsomaan!!!!

Kurkistus kulmille

Haa, kevät tulee nyt etuajassa. Ulkona peräti +6 astetta lämmintä ja lätäköt litisee.

Mulle tulikin nyt pienoinen ongelma kevään etenemisen seuraamisen kuvakulmasta. Vanhaa vaahteraa en viitsi uudelle kierrokselle laittaa, vaikka se on sinänsä ihan nätti puu ja kiva kuvana.

Nyt ajattelin kuvailla kevättä päätalon nurkalta. Siinä on ensimmäisenä vaahteran sahattu runko. Sen takana kököttää omenapuu. Ja taustalla jättisuuri koivu esittelee oksiaan. Talon suojaisella seinustalla on myös kukkapenkki, josta voi seurailla kohta nousevia viherilmiöitä...

Mutta - hoksasin sitten, että laitoin jo viime viikolopulla kevätkuvan tämän pikkumökin nurkalta. Siinä olisi seurannassa sireenit.. Oiskos sillä potentiaalia jokaviikkoiseen kuvaan?

Voi olla, että keksin vielä jonkun muun seurantakohteen, mutta nyt saa kohteita kommentoida, toiveet otetaan huomioon. Ulkomaansysterit - mitä te haluaisitte katsella?

Kevät tulee!

Kalenterin mukaan kevät on alkanut, samoin lämpömittarin. Ulkona 0n +4,5 astetta lämmintä. Taivas on harmaa, räystäät ja rännit lorottavat katoilta sulamisvesiä. Lätäkköjä riittää!

Kissa pelkää tassujensa kastumista. Kun kävin kameran kanssa hösäämässä tuossa oven ulkopuolella, otus tuli hetkeksi arvioimaan tilannetta rappusille. Ja sitten heti takaisin sisälle. Märkää, märkää... Viisas kissa!

Pitäisi vielä kehitellä vaahteran tilalle uusi kevään etenemisen seurantapaikka. Eli saappaat jalkaan ja ulos jälleen!

Levistä

Levi on tällä hetkellä in. Siellä pörrää hiihtolomalaisia pilvin pimein. Kamalaa. Vaikka lapinhullu olenkin, nyt minua ei sinne saisi millään. Turistit törmäilevät toisiinsa muuallakin kuin rinteissä, rehvastelevat ravintoloissa, kukkoilevat kaupoissa, uhhuhhuh..

Levi on tällä hetkellä Suomen suurin laskettelukeskus. Siitä halutaan tehdä Pohjoismaiden suurin talvimesta, suurempi kuin Åre Ruotsissa... huh huh.

Tämän viikon Avussa oli hyvä juttu Levin yrittäjien ja työntekijöiden jaksamisesta. Välillä tuntuu siltä, että he repivät energiansa selkänahastaan. Stressiä riittää. Kuntaliiton omistaman Efekon laatiman selvityksen mukaan Kittilässä naiset kuolevat keskimäärin 51-vuotiaina ja miehet 53-vuotiaina... Tylyä tekstiä!

Mutta sesongin ulkopuolella menisin sinne milloin tahansa, kesällä tai talvella. Maisemien avaruutta ja ilman raikkautta riittää, silloin löytyytyy se oikea LAPPI!

***

Flunssa (vai oisko lie se influenssa, koska oli kuumettakin useampana päivänä) jatkuu edelleen, olen neljän seinän vankina. Siksi täytyykin kehitellä juttuja vanhojen kuvien ympärille. Huomenna yritän jo kävellä postilaatikolle hakemaan lehden, jostainhan se happihyppely on jälleen aloitettava...

Kuukauden kirjat

Olen flunssassa taas. Jo toisessa tänä vuonna, omituista. Tämä on kyllä tyyliltään aivan erilainen tauti kuin tammikuinen. Mielenkiintoista flunssavertailua!

No, piti jo eilen laittaa tänne kirjalistausta helmikuussa luetuista kirjoista, mutta energia loppui kuumeen takia jo nojatuolista otettuun valokuvaan.

Tässäpä näitä:

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa Yllättävä lukuelämys. Ekologiaa, geologiaa, historiaa... Oli Finlandia-ehdokkaana v. 2005. Kaikki ilmastonmuutosta epäilevät, lukekaa tämä! Tässä yksi lehtijutu kirjasta http://www.maailmansivu.fi/uutiset?1132
Bernhard Schlink: lukija Mielenkiintoinen kirja tämäkin. Keski-ikäisen naisen ja nuoren koulupojan suhde. Kirjassa käsitellään myös 2. maailmansotaa, juutalaisvainoja, sotaoikeudenkäyntiä, natseja avustaneiden henkilöiden moraalia ja valinnanvaroja. Oliko niitä?
Åsa Nilsonne: Pimeään peitetty Jo kolmas tämän psykologikirjailijan dekkari, jonka luen muutaman kuukauden sisällä. Tarkkaa pohdintaa elämästä, tarinoissa sama päähenkilö. Tosin pidin kahdesta aiemmasta kirjasta enemmän (Siveysvyö ja Kaikessa hiljaisuudessa).
Raija Oranen: Etusivun enkeli Ostin tämän kirjan talvilomaviikolla Nilsiästä. Ajattelin, että haluan jotakin kevyttä luettavaa, koska olimme mökillä lapsiperheen kanssa ja siellä oli melkoinen hälinä ja hulina. En ole ennen lukenut Orasta, olen vain leimannut hänt muutamien tv-sarjojen perustella sujuvaksi viihdelirjoittajaksi. Mutta kuinkas kävikään, rankka kirja pääosin! Läheisriippuvuutta, kiltin ihmisen hyväksikäyttöä, päihderiippuvuutta, seksiä paljon, insestiäkin... Huh!
Karin Fossum: Hullujenhuone Aloitin tämänkin kirjan lukemisen siellä mökillä. Mulla on varmaan melkein kaikki tämän norjaisen kirjailijan kirjat. Erikoista pohdintaa, välillä dekkarimaista, välillä ei. Tykkään tyylistä. Laitoin tämän kirjan kuitenkin alun jälkeen syrjään, se kertoo mielisairaalaolosuhteista ja "depressiivisen ihmisen sielunmaisemasta". Olin lukenut jo aika monta raskaanpuoleista kirjaa, palaan tähän myöhemmin.
Taavi Soininvaara: Vihan enkeli Hahaa, äksöniä elämään... Lomaltapaluumatkalla poikkesimme Varkauden Portissa olevassa Kirjapörssissä. Siellä oli ale. Kolmenkympin kirjoja sai vitosella. Nappasin tämän sieltä, ja lueskelin eilen, kun petissä pötköttelin taudin takia.

Ostin sieltä pörssistä myös kaksi valokuvatietokirjaa:
Iiris Kalliola: Ötökät ja
Mikko Piirainen: Rikkaruohot Onpahan mielenkiintoista puuhaa ensi kesää ajatellen, kun aurinkoa ottaessani voin tarkkailla pieniä vikkeliä viltille tunkeilevia kipittelijöitä ja selvittää nenän edessä kasvavien kasvien salaisuudet...