Vilkaisu viikkoon

Tässä tulee tällä kertaa pitkä kuvasarja pääsiäisen jälkeisistä sää- yms. ilmiöistä.

Jotkut pitävät sääpäiväkirjaa allakan nurkassa. Niin minäkin jossakin vaiheessa yritin, mutta se kynänkäyttö tuppas unohtumaan. Huomasin kuitenkin äskettäin, että tämä blogi ajaa saman asian. Sivuja taaksepäin selatessani näin, että viikon vaahtera kertoi hyvin kevään ja syksyn etenemisen. Ja muut dokumenttikuvat täsmensivät säätä lisää - viime vuoden maaliskuun lopussa oli lämpimämpää kuin nyt.

Säädokumentointi on kivaa!

Tämä kuvasarja alkaa pääsiäismaanantaista. Silloin räystäät kasvattivat komeita jääpuikkoja. Keskiviikkona oli hurja lumipyry. Töistä kotiin tultuamme ei tuvan ovea meinannut saada auki. Ukkeli haki lopulta lapion ja kissaotus hermostui...

Tänään perjantaina oli aurinkoista. Lumet hupenivat jälleen silmissä. Otin kameran mukaan töihin. Napsasin kuvia mm. työpaikan viereiseltä kadulta. Autot ovat jo hieman kuoriutuneet esiin, olisittepa nähneet ne pari päivää sitten!!!

Hyvää pääsiäistä!

Postikortteja en kenellekään lähettänyt. Toivottavasti terveiset tavoittavat teidät tämän Hani-otuksen kuvan välityksellä!

Pitkäperjantaina...

...oli hieno ulkoilusää! Ulkona pikkupakkanen ja aurinko paistoi. Räystäiden jääpuikot tiputtelivat sulavettä.

Kävimme ajelulla Tuusulanjärven ja Rusutjärven maisemissa. Järven jääkerros on ohut. Ainoastaan yksi uhkarohkea isä oli hiihtelemässä poikansa kanssa, huh huh!

Tuli ihan kevätfiilis!

Terkut linnasta!

Kävin tänään työpaikan porukoitten kanssa noin tunnin kestäneellä opastetulla kierroksella pressanlinnassa. Valitettavasti siellä ei saanut kuvata, joten nämä kuvat on kopioitu (ovat kopioidut?) virallisilta sivuilta .

Mielenkiintoinen historia rakennuksella on. Ja kaunis sisustus. Jokaisessa näkemässämme huoneessa oli omanlaisensa tunnelma. Pidin eniten ruokasalista (köh, hah, ei siellä silti ollut sapuskaa), joka on kuvista ensimmäinen. Siellä oli kaunis värimaailma ja mielenkiintoisesti koristeltu katto.

Jos en saa kutsua itsepäisyyspäivän juhliin, ei haittaa. Olen juhlatiloissa nyt käynyt, eikä siellä ollut edes ruuhkaa. Meitä oli vain 25 hlöä ;-)

Anopin huivit...

...luovat väriläikkiä harmaaseen maaliskuuhun.

Aamulla satoi lunta, maisemasta ei löydy värejä. Aurinkokin piileksii jossakin, joten on se hyvä, että mummeli tuulettaa silkkihuivejaan ;-)

Viikon vaahtera

Tätä(kin) kulunutta viikkoa voisi kuvailla sanalla harmaa. Alkuviikosta lämpötilat kipusivat ennätyslukemiin kymmenen asteen hujakoille, loppuviikkoa kohden viileni ja välillä vihmoi räntää. Termistä talvea ei tänä vuonna tullut.

Kohta pitää kiirua ilmojen kanssa, jos aiotaan päästä viimevuotiselle tasolle. Silloin kukkapenkki melkeinpä rehotti ja perhoset lentelivät jo maaliskuun lopussa!

Maaliskuun 1. päivänä...

...lintulaudalla - tai oikeastaan talipötikällä - kävi harvinaisia vieraita, pyrstötiaisia! Ollaan asuttu tässä mökissä kohta 6 vuotta, ja tämä oli eka kerta, kun näin näitä siivekkäitä!

Kuvan julkaisukin kesti melkein viikon. Se on otettu uudella kameralla (järjestelmä- /automaattikamera Canon AOS), jonka kanssa en ole vielä ollenkaan sinut. Olen jatkanut kuvien räpsimistä pienellä pokkarilla, vaikka tällä olisi mahdollisuuksia paljon monipuolisempiin kuviin.

Sain juuri äskettäin pyynnön ottaa ensi viikon lauantaina kuvia isossa tilaisuudessa, jossa on 500 osallistujaa, joten päätin ottaa härkää sarvista ja tutustua kameraan kunnolla. Eka oppitunti oli siirtää kuvat kamerasta koneelle ilman ukkelin apua. Ja se onnistui :-) Eli tässä sitten tämä pyrstötiainen ihmeteltäväksi!!