Versoja

Reilu viikko sitten kylvetty pelto vihertää jo kauniisti tuossa nurkan takana. Syysvilja se vasta pitkällä onkin, tähkää pukkaa jo! Kävimme äsken edestakaisin Askolassa hakemassa äidin kasvattamia tomaatintaimia. Harmi, kun kamera jäi kotiin, sillä luonnossa oli jälleen ihastelemista!

Sunnuntai

Aah, lepopäivä. Viime aikoina on ollut hieman vilskettä, ja kun lauantaikin oli vielä työpäivä, tunsin ansainneeni tämän vapaan todella.

Aurinko paistoi, lämpötila oli liki 23 astetta. Kesä on nyt virallisesti alkanut Ilmatieteen laitoksenkin mukaan: vuorokauden keskilämpötila on jo ylittänyt +10 astetta.

Keitin hieman tuoretta raparperihilloa ja maustin sen vaniljalla ja kanelilla. Ukkelin vanhemmat tarjosivat pihalla kahvit ja jätskit, ja minä toin lisukkeeksi höyryävän hillon. Nams ;-)

Pari yksityiskohtaa...

Turussa vietettiin kirkkopäiviä. Ne järjestetään joka toinen vuosi eri puolilla Suomea. Tasavallan pressakin kävi lausumassa tervehdyksensä paikan päällä. Kävijöitä on useita kymmeniä tuhansia; maallikkoja ja ammattilaisia. Ammattilaiset tapavat kollegoitaan ja järjestävät erilaisia työaloihinsa liittyviä seminaareja yms. Ohjelmatarjontaa on kyllä ihan laidasta laitaan, jumalanpalveluksista kapakkakeikkoihin asti.

Tässä vielä muutama yksityiskohta päivien teemaan liittyen.

Turun kirkoista vielä

Kävin Turun reissulla kahdessa kirkossa; Tuomiokirkossa ja Mikaelinkirkossa. Jälkimmäinen on mielestäni kauniimpi. Sisällä on upeat kattoholvit ja -maalaukset. Olen pari vuotta sitten ollut siellä urkukonserttia kuuntelemassa. Harmi, kun ottamani yksityiskohtainen holvikuva meni pilalle, eli tärähti, en voi lätkäistä sitä tähän. Olisi pitänyt olla jalusta mukana. No, tuosta vaakasuorasta yleiskuvastkin näkee sentään jotakin...

Turun tuomiokirkko on toki mielenkiintoinen sekin. Katossa ei ole mitään maalauksia, mutta kirkon laidoilta löytyy patsaita, maalauksia, kappeleita, hautakammioita. Kannattaa käydä katsomassa, tai mieluummin mennä opasteulle kierrokslle, jos mahdollista!

Tuokioita Turusta

Tämä on ollut oikea reissuviikko. Olin kahden päivän työrmatkalla Turussa. Tulin just kotiin, käväisin saunassa ja nyt henkäisen hetken tässä netin ääressä ennen kuin painelen peittojen alle.

Työohjelmassa oli runsaasti väljyyttä, joten jäi aikaa kävellä ympäri kaupunkia kuvia napsimassa. Välillä rippasi vettä, mutta aurinkokin vilahteli, joten ei säässä mitään valittamista ollut. Tässä muutama tuokio vanhasta pääkaupungistamme!

Ps. Pöytälamppukuva on mun hotellihuoneesta (Hotel Park). Suosittelen tätä persoonallista paikkaa oikeasti!

Kurkku suorana

Nämä kuvat on imuroitu Radio Savon pönttökamerasta. Sivut löytyvät tuosta oikealla olevasta pönttökamerat -linkistä.

Tiput ovat kuoriutuneet äskettäin. Joissakin pöntöissä haudotaan vielä. Nämä vekkulit karjuvat ruokaa... ;-)

Haahkan pesä

Pari pystysuuntaista..

...kuvaa lisää äskeiseen aiheeseen liittyen...

Terveiset majakalta!

Kotona jälleen. Takana kaksi päivää saaristossa ja ulapalla. Yksikkömme oli työreissulla Kasnäsissä Dragsfjärdissä, eli paikassa, jonka kävimme muutama viikko sitten ukkelin kanssa katsastamassa. Maanantaina paistoi aurinko, tänään oli pilvistä. Kotimatkalla tihnutti vettä, jonka ansiosta luonto tuoksuu nyt huumaavalle alkukesälle.

Reissun kohokohta oli retki Bengtskärin majakalle. Sinne oli tunnin merimatka yhteen suuntaan, eli noin 25 kilsaa. Alkumatkan sukkuloimme kallioisten mäntysaarten lomassa. Sitten kasvillisuus väheni, kunnes oli enää muutama kallioluoto jäljellä. Avomeren reunalla - viimeisellä luodolla - sijaitsee Bengtskärin majakka. Sinne on usein vaikea rantautua valtavien tyrskyjen vuoksi, mutta me olimme onnekkaita.

En tiennytkään saaren sotaisasta historiasta. Ja eliöstöstä... Tälläkin hetkellä sarella pesii liki 100 haahkaa. Ja niiden pesiä oli aivan joka puolella, jokaisessa kolossa. Piti varoa askeliaan, ettei karkoittanut munia hautovaa emoa pesältään!

Ja raikas merituuli antoi suloiset unet...

Kesä alkoi!

Pääskyset tulivat jo.

Tämä luonnon oma väriloisto on kaunista. Voikukkaa ei mikään voita! Ja tuon peltokuvan takaosassa tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset...

Tyynyjä

Ihmisillä on kaikenlaisia omia hassutuksia ja intohimoja. Minä tykkään tyynyistä!

Tyyny on ihmisen paras ystävä. Siihen voi kaivautua, sitä voi halata, se tukee (niskaa) ja antaa kunnon yöunet.

Mulla on sängyssä 7 tyynyä. Ukkelilla 2 - päälle ja jaloille.

No, käytän kaikkia tyynyjä ainoastaan illalla nukkumaan mennessä ja unijuttuja lukiessani. Kun silmät alkavat lurpattaa, heitän ylimääräiset pois ja käperryn tyynypesään nukkumaan.

Kaikkein eniten tykkään höyhentyynyistä. Niistä saa muokattua aivan omanoloisen löhötuen.

Nyt ihmettelenkin, miksi Keski-Euroopassa vallitsee höyhentyynykulttuuri? Täällä kylmässä pohjolassa suositaan vanutyynyjä. Eikä Välimeren maissakaan ole höyheniä tarjolla. Miksi esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä on ihanan upeita ja upottavia tyynyjä ja peittoja? Pyydystetäänkö siellä kenties keväällä Afrikasta pohjoiseen meneviä muuttolintuja, ja sama syksyllä toisinpäin... hmm...

Mutta hieno keksintö tuo tyyny on kuitenkin!

Äitienpäiväajelulla

Kävimme päivällä Askolassa kaffeella ja kaakulla. Oli mukava katsella auton ikkunasta kaunista vaaleanvihreätä luontoa. Juhlapäivästä huolimatta monet isännät olivat traktoreineen peltotöissä, päivä oli hieno siihekin tarkoitukseen.

Ja nyt jännätään telkkarista Suomi-Kanada -lätkämatsia. Huu...

Jörrikkäkoivu

Luonto viheriöi jo rehevästi, ja satakielikin saapui talon takana olevaan puronotkelmaan. Pihalla kasvava vanha koivunköriläs vaan ei suostu pukkaamaan lehteä. Se taitaa olla jo hieman hidas puuvanhus. Mutta hiljaa hyvä tulee, sanotaan...

Euroviisuhuumaa!

Voi mitkä hulinat pääkaupunkiseudullamme onkaan. Poliisi jakaa viisuvieraille tiedotteita, joissa varoitellaan taskuvarkaista. Kevään varkausepidemian ennustetaan alkavan juuri nyt tänä viikonloppuna. Maahan odotetaan useita alan ammattilaisia ulkomailta.

Olen törmännyt viisuhulinoihin kaksi kertaa. Eka oli jo maanantaina, kun menin Kampin bussiasemalta linjurilla Nikkilään. Toriaukeamalla oli esiintymässä Andorran pojat. Silloin sydämessä sykähti ensimmäisen kerran moniin vuosiin positiivisesti Euroviisujen puolesta. "Taitavat nuo etelän pojat nyt olla ensimmäistä kertaa Suomessa, täällä kaukana pohjolassa", tuumailin. Ja yleisöä katsoessani: "Ja monikohan meistä suomalaisista voi varmuudella sanoa tavanneensa andorralaisia". Ja sitten tajusin, että tämä viisuaate on oikeasti hyvä. Sen tarkoituksena on edistää kansojen tietämystä ja tuntemusta toisistaan, lisätä tietoa muista kulttuureista, edistää rauhaa... Valitettavasti vaan se kaupallisuus lyö ensimmäisen leimansa tähän brandiin...

No. Työstäpaluumatka oli tänään mielenkiintoinen. Kauppatorilla oli joku livekonsertti, Tuomiokirkon raput oli täynnä väkeä ja aurinko lämmitti. Eroviisuliput liehuivat.

Eläköön kevät ja tsemppiä edustajallemme huomiseen kisaan...

Väärä vaahtera

Vaahterankukintavaihe on nyt parhaimmillaan. Tämä yksilö kasvaa Järvenpään rautatieasemalla. Ja kohta otetaan jo ruohonleikkuritkin esiin...

Systereille

Ihan varmasti tätä hökötystä tästä katutasosta katsellessa voisi kuvitella pyramidiksikin! Heh, tämä liittyy edellisen kuvan kommentteihin...

Aijuu, turvatarkastukset olivatkin tiukemmat mitä eilisessä tekstissä muistelin. Kaikki käsissä kannettava läpivalaistiin. Kirjastoon ei edes saanut mennä laukun kanssa - siksi kaikilta naisilta puuttuu tässä kuvassakin käsi- tai olkalaukut! Mulla oli kukkaro toisessa ja kamera toisessa kädessä, paitsi tässä se on ukkelilla.

Kuukauden kirjat

-sarja on lopetettu. En enää viitsi kirjata ylös kaikkea lukemaani. Kerkesin nyt jo lainata huhtikuun kirjoja muillekin, ja eräänä siivouspäivänä järjestelin kirjoja eri paikkoihin, joten en enää muistanut mitä kaikkea huhtikuuhun kuului. Kirjat pitäisi kirjata heti luettua vaikka johonkin muistivihkoon, mutta semmoinen nyt ei vaan ei kuulu luonteeseeni. Eli oli liian työläs palsta :-D

Lukemista en toki lopeta, vaikka niistä eepoksista raportointi loppuikin...

Tässä on muutama kuva Alexandrian kirjastosta Egyptissä. Se on uutta, modernia arkkitehtuuria, mutta rakennettu kuitenkin maan vanhaa kulttuuria kunnioittaen. Pyramidin muoto, kirjainmerkit... ja valtavat turvatoimet! Aseistetut vartijat ovella, modernit läpivalaisulaitteet sekä ihmisille että käsilaukuille/kukkaroille.

ps. rakennuksen mittakaavasta saa pienen käsityksen, kun katsoo ensimmäisessä kuvassa näkyvien ihmisten kokoa.

Vaahtera...

...on jo saavuttanut pallukkavaiheen! Lehdet eivät ole vielä puhjennet, puu kukkii ensin. Mehiläiset pörräävät oksien lomassa - tosin paljon harvalukuisempana kuin viime vuonna. Kuulin joltakin, että Euroopassa on jostain syystä käynyt laaja mehiläiskato, joka heijastuu tännekin! No, eipä tuo minua henkilökohtaisesti haittaa - vaan päinvastoin - vaikka ne hyödyllisiä pikku otuksia ovatkin.