Ihmisillä on kaikenlaisia omia hassutuksia ja intohimoja. Minä tykkään tyynyistä!
Tyyny on ihmisen paras ystävä. Siihen voi kaivautua, sitä voi halata, se tukee (niskaa) ja antaa kunnon yöunet.
Mulla on sängyssä 7 tyynyä. Ukkelilla 2 - päälle ja jaloille.
No, käytän kaikkia tyynyjä ainoastaan illalla nukkumaan mennessä ja unijuttuja lukiessani. Kun silmät alkavat lurpattaa, heitän ylimääräiset pois ja käperryn tyynypesään nukkumaan.
Kaikkein eniten tykkään höyhentyynyistä. Niistä saa muokattua aivan omanoloisen löhötuen.
Nyt ihmettelenkin, miksi Keski-Euroopassa vallitsee höyhentyynykulttuuri? Täällä kylmässä pohjolassa suositaan vanutyynyjä. Eikä Välimeren maissakaan ole höyheniä tarjolla. Miksi esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä on ihanan upeita ja upottavia tyynyjä ja peittoja? Pyydystetäänkö siellä kenties keväällä Afrikasta pohjoiseen meneviä muuttolintuja, ja sama syksyllä toisinpäin... hmm...
Mutta hieno keksintö tuo tyyny on kuitenkin!
4 kommenttia:
Muitakin nautiskelijoita näyttäisi huushollissa olevan. Melkeinpä sävy sävyyn.
Juonipaljastus: Nuo isot tyynyt kuuluvat sohvan löhöarsenaaliin. Niitten väri ei valitettavasti rimmaa kunnolla päiväpeiton kanssa. Mutta Hani-otus sulautuu mielipaikalleen täydellisti. Se onkin tarkkaan suuniteltu perheenjäsen, sillä ensin oli päiväpeitto...
heh heh, no arvaapa miksi täällä "keskellä" on niin vanha höyhentyyny ja -peittokulttuuri?
1) ihmisillä on näillä seuduilla aina ollut hanhia ja ankkoja maatiloillaan ... ja kaikki käytettiin hyväksi mikä voitiin käyttää.
2) ennen vanhaan talvet olivat täälläkin tosissaan kylmiä ja huoneet kylmiä. yleensä vain tupa/ keittiö lämmitettiin, nukkumatiloja ei.
ei siinä ole muuta tarvittu... pohjoisen muuttolinnut maistuivat kyllä metsästäjille syksyllä, jos kiinni sai!
petoeläimiä ja varsinkaan niiden turkkeja ei täällä enää keskiajan jälkeen niin vain saatukaan, siksikin höyhenet olivat vallan mainio vaihtoehto.
ranskan puolelle mennessä muotiin tulee myös fois gras eli ankanmaksa. eli pakkosyötettyjen ankkojen maksa. suppilo suuhun ja maissia sisään... jos et niele, tukehdut. ei ankkojen normaali aineenvaihdunta kestä moista kidutusta, siksi maksa turpoaa välillä jopa kolminkertaiseksi kooltaan. ja ankkoja kuolee maksan kivuliaaseen repeytymiseen...mutta kuka siitä välittää, kun herkkua saa. grr.yäk.
(... ja ranskassakin tykätään kyllä untuva- ja höyhentuotteista, jos nyt ei ihan etelään asti mennä.)
tämä tietoisku tällä kertaa ilman googlausta tai siis googlettamista... kumpi nyt lieneekään se oikeampi vaihtoehto? ulkosuomalaisen korvaan ja suuhun ensimmäinen sopii paremmin; bilettäminenkin tökkii pahemman kerran :-))
Heh, kiitoksia tietoiskusta! Enhän minä hoksannut noita kotihanhia ollenkaan...
Mulla on muuten olemassa vieläkin lapsuusaikojen vanha höyhentyyny. Äiti ompeli pussin ja isän metsästämistä linnuista saatiin täyte!
Onneksi ei ole höyhenallergiaa...
Lähetä kommentti