tiistaina, tammikuuta 23, 2007

Pimeät pihanäkymät



Pakkanen paukkuu... Aamulla sitä oli -20 astetta, nyt illalla reilut kymmenen. Pihapuut kimaltelevat kauniin huurteisina. Ja näkyypä tuossa neliskulmaisessa kuvassa myös se vanha vaahterakin, joka jäi viikonloppuna kuvaamatta ;-)

Talvea niin kovasti jo odoteltiin ja vongattiin. No, nyt kun se tuli, niin on muka liian kylmää odotella aamulla asemalla myöhästyvää junaa. Ja teillä pitää kävellä hitaasti jalat koukussa köpötellen, koska kauniin puuterilumen alla vaanii liukas jääansa!

Hah, aina sitä odottaa uutta vuodenaikaa ja unohtaa asian "varjopuolet". Niinkuin sen, että kesällä on helposti liian kuumaa, kylmää tai sateista. Ja jos makaa viltillä lueskella, mönkii sinne häiriköimään myös muurahaisia, koppakuoriaisia ja ties mitä tuhatjalkaisia!!! Paarmoista puhumattakan!

No, nyt nautitaan tästä talvisäästä, pitenevistä päivistä - ja odotellaan kohta alkavaa kevättä, ensimmäisiä lämmittäviä auringonsäteitä. Ja kyllä kai kesän mukanaan tuomat itikatkin kestetään...

Kaamos on voitettu!

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mikä "hehkuva" tunnelma ekassa kuvassa, hieno!
... taisi kyllä mennä yksi lahja väärään osoitteeseen... miten mä kuvittelinkin, että toi olisi ollut ukkelisi heiniä.. ;-)

Arja kirjoitti...

Jups, tykkään itsekin tuosta ekasta kuvasta, siinä on jotain "villiä", ja ehkä maalauksellisuuttakin värityksessä. Kuvaan heijastuu ikkunoista (omasta ja anoppilan) heijastuvat sähkövalot.

Toinen kuvakulma on sitten pihan pimeämmältä puolelta, jolloin väritkin muuttuivat toisenlaiseksi.

Itseasiassa ekassa kuvassa oli sattumaakin mukana. Otin sen aikavaloituksella, mutta olin unohtanut salaman päälle. Eli ensin siinä valottui tausta, sen jälkeen salama läpsäytti etuosan risut valoisaksi. Mielenkiintoinen tunnelma siitä syntyi kumminkin. Se antaa uusia mahdollisuuksia uusiin kuviin!

Ukkeli ei ole ehtinyt jalustan kanssa leikkiä, kun sillä on ollut tuo eteisprojekti... Sain siltä pikakurssin kuitenkin jalustan käytöstä, valotuksesta ja siitä, että ITSELAUKAUSTA on jalustan kanssa hyvä kÄYTTÄÄ. kAMERA EI TÄRÄHDÄ, KUN PAINAA NAPPIA. oLEN NÄPSINYT KUVIA OLMEN SEKUNNIN AJASTUKSELLA.

mISTÄKÖHÄN SEKIN NUO VINKIT TIETÄÄ, MINÄHÄN KÄVIN JOSKUS AIKOINAAN kurssia... Opit unohtuu!

Jäi äsken isot kirjaimet päälle, mutta olkoot. En viitsi korjailla ;-) En ole ikinä halunnut opetella kymmensormijärjestelmää, eli en näe, mitä tekstiä ruudulle tulee, kun katselen ainoastaan niitä neljää sormea, jotka näppiksillä hyppelevät :D

Anonyymi kirjoitti...

jes, makee kuva se ensimmäinen :-)

ai miten niin kaamos on voitettu??? nyt alkaa vuoden karsein aika, talvi jatkuu ja jatkuu... jatkuu ja jatkuu... vielä huhtikuussakin voi sataa lunta. tammikuuhun asti mennään omalla painolla ja sen jälkeen onkin yhtä tuskaa odotella kevättä. päivät pitenee, mutta mitään muuta lupausta keväästä ei saadaakaan pitkään aikaan. vuosi vuodelta helmi-maaliskuu käy raskaammaksi.

tämän vuoden pieni lohdutus on että talvisäät jäävät kahta kuukautta lyhyemmäksi. pieni siksi että todennäköinen syy on sitten vähän isompi juttu. en usko että nämä äärisääilmiöt menevät enää minkään tilastollisen vaihtelun piikkiin. ihminen on tyhmyyttään (ahneuttaan?) tehnyt vähän turhan paljon typeriä juttujä.

vhk

Arja kirjoitti...

Niin, alpeillakaan ei kuulemma ole enää ikijäätä 37 vuoden kuluttua... No, aika näyttää, mikä on tilastoa, mikä jotain muuta ilmiötä.

Mulla on aina talvi voiton puolella tammikuun loppupuolella. Ja nyt varsinkin, kun lumi tuli ja maisema valostui kummasti.

Seuraan joka päivä päivän pitenemistä. Esimerkiksi toissapäivänä töihin tullessani ihastelin meren yllä olevaa taivasta, se oli mustan sinertävä, aavistus punertavaa kajasteli hiilivoimalan takaa lahden toiselta puolelta. Kaupungin valot kimaltelivat kauniisti siinä taivaan ja meren välissä myöskin.

Ajattelin ottaa kameran mukaan, mutta eilen unohdin. Tänään taivas olikin vaalennut jo harmahtavaksi, joten sellaista kuvaa ei enää saa, ellen tule aikaisemmalla junalla! Harmitti, koska mulla olisi ollut koko tähänastinen pimeä aika aikaa ottaa se kuva. Mutta olin silloin talviunilla...

Jos lähden normaaliin aikaan kotiin, ei tarvitse astua töistä enää ulos säkkipimeälle kadulle. Kotimatkalla seurailen missä vaiheessa matkaa katuvalot syttyvät. Joka päivä enemmän palamattomia tolppia! Siis lasken niitä... Kunnes eräänä päivänä - hups - pääsen kotia asti, ja valot syttyvät vasta sen jälkeen!

Kohta alkaa aurinko lämmittää. Kevään etenemisen näkee myös mun naamasta, ensin se on valkoinen ja pakkaspunainen, sitten punainen, kunnes se alkaa pikkuhiljaa ruskettua. Käsivarsien ruskettaminen saattaa alkaa joskus maaliskuussa, jos löytyy suojaisa nurkkaus tms.

Eli kevättalvella TAPAHTUU kaikenlaisia muutoksia mukavampaan suuntaan koko ajan ;-)

Anonyymi kirjoitti...

pöh! ei vakuuta yhtään! mutta me ollan erilaisia, eikä siinä muiden vakuutukset auta. kuten sanottu päivän pitemisestä huolimatta talvi vain jatkuu ja jatkuu. kevätväsymys on vakituinen vieras... ikävä kyllä.

Anonyymi kirjoitti...

.... täälläkin pakkasennätys, -8 aamulla, en ollut uskoa silmiäni!!!
luntakin tuli toissapäivänä vähäsen, joten sasukin pääsi eilen pulkkamäkeen (pulkka kyllä ilmeisesti meni rikki, en ole ehtinyt käydä tutkimassa tilannetta, olivat "isojen poikien kesken" liikkeellä).

yritin itse mennä villen kanssa takapihalle leikkimään ja ihmettelemään lunta... noh, minä tein vaikka mitä uraa ja jälkeä lumeen, ja ville seisoi paikallaan hyvin epäluuloinen ilme kasvoillaan, tapaan: hei äiti, älä viitti, mitä sä nyt oot taas kehitellyt mua muka viihdyttääksesi...

jossain vaiheessa luovutin ja käytiin hakemassa vaunut. hm. meniköhän lumi villelle samaan piikkiin jäätelön kanssa, sitähän pikkuherra ei syö sitten millään... ;-D

Arja kirjoitti...

Ymmärrän Villeä! Jos sitä valkoista ja kylmää pitäisi syödä ja sitten hetikohta taaperrella saappailla samanlaisessa aineessa, niin... ;-)

Tänään tuprusi lunta ja autot löysivät tienpenkat. Myös Tallinnan lauttaliikenne pysähtyi, pika-alukset jäivät satamiin.

***

Asiasta toiseen. Eteinen on kohta valmis (optimistejä kun ollaan #hoho#). Ensin oli uudessa "vedenjakajaliittimessä" valuvika eli reikä, eli kylmä vesi viuhtoi pitkin seiniä, kun se asennettiin pari päivää sitten paikoilleen. Meiltä loppui siis kylmäkin vesi vuorokaudeksi, se oli pakko katkaista. Käytiin pissillä(kin) naapurissa. Nyt eilen kytkettiin uusi boileri päälle, ja sielläkin on jotain asennusmätää, vesi tihkuu ja lirisee maahan. No, ämpäri alle ja hyvä tulee, meillä on silti ollut jo vuorokauden ajan LÄMMINTÄ VETTÄ!

Vesivaraajan tehtaalla asennetut säädöt pitää siis vielä tsekata. Valmistajan virhettä epäillään. Sitten vasta lattiamatto. Ja sen jälkeen vasta komerot ostetaan, ja ympäri huushollia levitelty vanha sisältö laitellaan paikoilleen. Puuh, sitten seuraa suursiivous - vuorivillapölyt pois! Eli paluu tavalliseen arkeen täällä pikkutuvassa kestänee vielä viikon...

Anonyymi kirjoitti...

otan osaa sotkun keskelle ja pitkittyneelle asentamiselle.
kai teillä on ollut ammattimies asentamassa? vissiin kuuluu lvi-asiantuntijalle moiset hommat? luulis tietävän jos jotain vikaa eikä edes lähtisi asentamaan viallisia tuotteia.
vhk