Niinpä niin. Joulusiivousta tehdessä huomasimme, että tuulikaapissa oleva kuumavesivaraaja oli vuotanut. Hissun kissun takanurkkaan hivutellen ja tuhojaan tehden. Joulun seutu rauhoitettiin oleilulle, mutta viikko sitten alkoivat purkutyöt. Vanha ruostunut säiliö pois. Komerot tyhjiksi ja liiteriin. Naulakko ja hengät keittiöön. Samoin kaikki muut rojut.Keittiön toisella penkillä on siivousämpäreitä, olkkarin nojatuolit täys henkarivaatteita. Muun muassa...
Eteisen muovimato irti, samoin mätä lastulevy, sekä sen alla olevat lattialaudat. Villat ylös ja kuumailmapuhallin käyntiin rakenteita kuivattamaan. Vasta ensi viikolla päästään kai rakentamaan uutta tuulikaappia. Eli täällä sitä elellän ilman lämmintä vettä. Onneksi on naapuri ja sauna lähellä!
Mutta kärsivällisyys- ja pitkän pinnan harjoituksilla tämä vuosi vaihtui ;-)
3 kommenttia:
Se on merkillistä miten eri asia on asua remontin keskellä, kun se on itse aiheutettua. Siitä harvemmin valittaa, muuten kuin vähän myönteisellä painolla.
Silti, paljon voimia sinne ja sympatiapisteitä...
Hyvä kun saitte sen muovimadon irti. Ei ole kiva sellainen eteisessä... ;-)
Joo, muovimato totta tosiaan - heh, kirotusvirhe. Mutta oikeaan se ilmaisu osui; se oli melkein elävä jo...
Niin. Silloin kun suunnittelee itse vapaaehtoisesti remonttia, on se paljon mielekkäämpää kuin tällainen pakkosotku (köh - yläkerta, yli 4 vuotta "suunniteltu"). Mutta elämä on täynnä yllätyksiä, ja tämä oli yksi niistä.
Kasvattavaa...
Lähetä kommentti