Vaahteran paras kukintoaika alkaa olla ohi. Puu työntää jo lehteä, ja kova tuuli lennättää kukkia pitkin pihaa.
Tänään oli lämmintä yli kaksikymmentä astetta, mutta etelätuuli oli melkoisen kylmän tuntuinen. Ehkä siinä oli ripaus merituulta mukana; vastasulanut meri on vielä kylmä.
Tuossa alempana on kuvasarja tämän päivän luontoilmiöistä. Niillä kuvilla on itseasiassa montakin merkitystä. Ensiksi, kuvien ottaminen on mukavaa ja kameran käyttö tulee tutummaksi, kun yritän ottaa kuvia eri etäisyyksiltä. Toiseksi, tänä vuonna luonnon herääminen tulee aika hyvin hyvin noteeratuksi. Kolmanneksi, kaukana maailmalla asuvat sisarukseni näkevät Koti-Suomen kevään etenemisen ;-)
Viinimarjakin kukkii jo, samoin kuusi, ja kohta voi leipoa kevään ensimmäisen raparperipiirakan! Tai järsiä niitä muuten vaan. Hei, sen teenkin nyt! Iih, irvistelemisiin...
3 kommenttia:
hehee, no nyt on iso loikkaus eteenpäin tapahtunut!
... mä tein ekan raparipiirakan 2 viikkoa sitten, me oltiin syömässä alakerran naapureilla ja sitten jälkiruoka ja kortinläiskintä meillä jahka kaikki lapsukaiset olivat unten mailla.
mutta se kermaviilipiirakka oli iso menestys (kermaviiliähän ei täältä saa, mutta rahkasta tulee aivan yhtä hyvä), naapuri herra katseli piirakan loppua niiin kaihoisasti, että olin aivan oikeasti revetä. mutta eihän sitä ihan vielä kaikkea voi, olemmehan asuneet täällä vasta 4 kuukautta. hiljaa hyvä tulee... ;-D
Olikos se äidin ohjeen mukaan tehty?
On se vaan jännä, miten eri maiden leivonnaiset kuitenkin eroavat toisistaan. Teidän juhlaleipä (siellä kommuunissa) oli ihan kuin suomalainen pullapitko!
Söin sitten sen kevään ekan raparin. Oli aivan yhtä kirpeää mitä muistelinkin.
Ja nyt saunaan! Sen jälkeen grillataan varmaankin ulkona makkarat, mutta sehän ei ollut sun herkkua...
sepä se ohje, suomalainen vaniljasokeri ja leivinjauhe kuuluvat kyllä kuvioihin. varastot alkavatkin loppua, pitää päästä käymään pian!
saataispas ne remonttiaikataulut äkkiä tehtyä, toivottavasti rakennusvirasto antaa pian vihreän valon....
Kyllä mulle kerran, pari vuodessa makkara maistuu, mutta ehdottomasti nuotiossa paistettuna!
Lähetä kommentti