maanantaina, joulukuuta 18, 2006

Symbolinen roihu?


Vanha palaa.

Meillä kävi vesivahinko eteis-varastossa. Kirjoitettu tarkoituksella noin. Se on SEKÄ eteinen ETTÄ varasto. Kuumavesivaraaja on lirutellut jäljistä päätellen jo jonkin aikaa vesiään nurkkaan, lattialle ja seiniin Seinälevyt pullistelevat... Lattiamatto joudutaan repimään pois, jotta näemme, miten lattiarakenteet voivat. Ja jotta lattiaan pääsee käsiksi, täytyy tyhjentää koko eteinen.

Ja se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Komerot (siirrettävät irto- sellaiset) tursuavat kamaa ääriään myöten. Oven takanakin oli vuosien historiallinen kasa kaikenlaista mielenkiintoista. Tämä puolitoistametriä korkea keko oli peitetty suojakankaalla - ja unohdettu sinne. Sen olen nyt jo perannut...

Uhhuhhuh, kaikkea rojua sitä ihminen säästääkin! Minä en raaski luopua mistään, joten sieltä keosta löytyi mm. vanha silityslauta ja VANHA VESSANPÖNTÖN kansi vanhojen aamutöppösten ynnä muiden aarteiden lisäksi.Olipa hiiret tehneet pesän ukkelin vanhaan työhaalariinkin, järsineet sen säpäleiksi ja käyttäneet alla olevaa mattoa huussinaan. Nurkka oli niin täyteen sullottu, että se oli säilynyt kissavapaana vyöhykkeenä.

Hmmm.

Päätin kylmästi poistaa kasasta kaiken mitä en tarvite. Meillä on siis roihunnut tänään menneisyyden tulet; eräänkin kesän risa paperinarukassi on enää muisto vain. (Olen kerännyt kamaa siksi, että muka muistausin niitten avulla paremmin menneisyyteni.) Mutta nyt katsotaan siis eteenpäin ja poltetaan ylimääräiset kuormat, muistot ovat ja pysyvät siitä huolimatta. (Ellei iske dementia. Silloin ei kyllä varmaan irtorekvisiittakaan auta.)

Kuutio kamaa on jo palanut. Tuntuu hurjalta ajatella minkälaiset roviot täällä roihuaa sitten, kun muutamme yläkertaan. Siellä on nääs 14 vuoden kootut rojut odottamassa. Tähän mökin eteiseen on kertynyt vain neljän... Juhannuskokkotarpeita siis riittää naapureillekin.. ;-)

Tulipahan oikea joulusiivous!

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

uhuh...

onnittelut, tiedän miten iso asia tuo teko sinulle oli.... ;-)

Arja kirjoitti...

Juuh...

Kaiken huippu oli se, että komeron alahylly oli täysi vanhoja sanomalehtiä. Tutkin niitä tarkemmin, ja kas, ne olivat huhti-toukokuulta 2002, eli silloin, kun tänne muutettiin. Nyt ne on paperinkeräyksessä, raaskin luopua niistäkin. Niitten aika on nyt ohi... Mielenkiintoista!

Eteisen lattiakin kupruilee. Eli pahimmassa / parhaimmassa tapauksessa yläkerran remontti alkaa nopeammin kuin arvasimmekaan! Sattuma potkii persuuksille vauhtia :-D

Anonyymi kirjoitti...

upeaa!!! ja kaikken parasta on ettet tule kaipaamaan yhtäkään rojua, joka paloi!

mielenkiintoinen kommentti, että tavaroiden kautta muistaa menneisyytensä. juu ja ei... niitä kamoja kun pitäisi sitten selailla aina aika ajoin. luulen että parhaat muistot kuitenkin muistaa ilman kamojakin, ja niitä muita ei ehkä niin tarvitse muistakaan. vai mitä?

ison urakan joka tapauksessa olet tehnyt! toivottavasti kuprut jäävät vähemmällä mitä ensi pelästyksessä arvailitte. mutta pianhan sen näkee, kun lattian avaa.

sattumalla on sijansa....

vhk

Anonyymi kirjoitti...

pakko kopioida tähän osa CMX'n laulusta "ruoste":

"Hei
katso kuinka hiljaa
kaikki käy
mutta vuodet on lyhyet
ja kun kuu ja aurinko ovat yhdessä taivaalla
minä kerään kaiken pihalle esiin ja poltan

niin
kirjat ja paperit
ehkä myös
huonekalut ja muistot
kaikki valheet jotka tulevat elämän tielle
kaikki hyvä mikä estää näkemästä
se on ruoste"

mietiskelin tätä pätkää kovasti ennen tänne lähtöäni, ja oli hupa huomata muutaman vuoden jälkeen, että jotain sitä aina kerää mukaansa. muka muistoja.
... mutta ne parhaat muistaa todellakin ilman todistusaineistoa :-D

lycka till remonttiin... heeheehee

Arja kirjoitti...

Hassua. Monien laulujen sanat purevat minuun paremmin kirjoitettuina kuin laulettuina. Tuossa oli asiaa...

Terveisin nimim. musiikki 6

Anonyymi kirjoitti...

cmx'n laulaja-sanoittaja yrjänä on julkaissut useammankin runokirjan, sen miehen teksteissä on yleensä ytyä.

Sikke kirjoitti...

Yrjänä laulaa niin yhteen pötköön että saa kuunnella oikein tarkkaan että saa selvän. Luettuna toimii.

Muuton yhteydessä tuli heitettyä tavaraa pois. Kaikkea ei yksinkertaisesti voi säilyttää. Silti olen katkera isälle joka on polttanut 1940- ja -50-luvun Seura-lehtiä vintiltä. Mokomakin...