Viikonloppu vierähti grilliherkuja nauttien ja tupareita viettäen merellisissä maisemissa Uudessakaupungissa. Sunnuntaina jatkoimme vohveleilla herkuttelua keitaassa keskellä kaupunkia. Löysimme Turusta erään sisäpihan kätköistä vanhanaikaisen kahvilan. Tuntui siltä, kuin olisi astunut aivan eri aikakaudelle...
4 kommenttia:
Ja nuo kupitkin on viehkot, Villeroy & Bochia.
Kahvila on apteekkimuseon sisäpihalla ja nimeltään Qwenselin talo. Lisätietoa kopsattu Turun maakuntamuseon sivuilta:
Qwenselin talo on Turun vanhin omavaraistalouden ajalta säilynyt porvaristalo. Talo rakennettiin Pietari Brahen 1652 laadittamassa asemakaavassa aatelistolle varatulle alueelle noin vuonna 1700. Myöhemmin rakennettuun kauppasiipeen on sisustettu 1800-luvun apteekki, johon kuuluu materiaali- ja yrttihuone, kaksi laboratoriota ja offisiini. Offisiinissa on Suomen vanhin säilynyt apteekkisisustus.
Näyttelysiivessä sijaitsee Åke Lydmanin apteekkiastioiden kokoelma, 1920-luvun lääketutkimuslaboratorio ja farmasiahistorian näyttely. Perusnäyttelyiden lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia pienoisnäyttelyitä ja ohjelmatoimintaa.
Lasten apteekissa, sisäpihalla ja luonnossa opiskellaan lääkeyrttejä "apteekkarin" ohjauksessa. Aito apteekkikaapisto on peräisin Uudenkaarlepyyn apteekista.
Pakaritupasiiven pohjoispäässä sijaitsevat entiset talli-, lantala- ja käymälätilat sekä navetta. Linnankadun (ent. Kuningattarenkadun) varrella oli Pippingien valistusajan puutarha omenapuineen ja kasvilavoineen.
U:gin kuvat on vaan viime vuoden satoa...
Eipäs olekaan viimevuotisia, vaan ihan tuoreita kuvia! Sunnuntaiaamuna ennen Turkuun menoa napsittuja. Crusell-väki oli varmaan vielä unten mailla, koska rantakatu oli noin tyhjä ;-)
Harmi vaan, kun lauantain kävelykierroksella ei ollut kameraa mukana, silloin olisi saanut otettua muita mielenkiintoisia kuvia tuon paljonkuvatun venerannan lisäksi...
Sorry, my mistake. Unohdin tosiaan, että Sikke puhui vielä kuvaussessiosta ennen Turkuun lähtöä. Taisin itse olla samaan aikaan vastarannalla kuvaamassa. Mastomeri oli niin paljon sunnuntaina ohentunut, että luulin kuvausajankohtaa muuksi. Lauantainahan ranta oli vielä piukassa veneitä. Mutta kuvatessani huomasin tosiaan olevan aika vilske pasklahdes lähtevien veneiden vekslatessa kaijasta pois.
Kompastuin taas omaan näppäryyteeni ;(
Lähetä kommentti