Nyt kun kesä mennyt on...

Tänään oli viimeinen lomapäivä. Vielä on hetken aikaa HEINÄKUU. Tuntuu silti siltä, että syksy saapuu, koska huomisaamuna pitää pistää kello kuudelta soimaan ja taiteilla sitten itsensä ruuhkajunaan, ruuhkaRATIKOIHIN, RUUHKAHESAAN, YÄK...

Tässä vielä viimeiset lomatunnelmoinnit ajasta ilman kelloa...

Reissuviipaleita

Teimme keikan Suomen lännestä itään, Pietarsaaresta Kokkolan, Manamansalon ja Kainuun kautta Ilomantsiin. Ajokilsoja kertyi 1830. Tässä muutama kuva reissun varrelta...

Ensimmäinen kuva aiheutti pientä hekottelunikottelua. Lähdimme Kokkolassa etsimään kaupungin rantaviivalta paikallista pursiseuraa ja niitten majapaikkaa. Ne nääs sijaitsevat yleensä alueen komeimmilla paikoilla... Edessämme ajeli bemari, jota seuraten löysimme paikan. Autosta nousi 4 miestä ikäänkuin erään miestenvaateputiikin mainoksessa. Oli pakko ottaa salakuva - stressmaneista (klikkaamalla isonee)!

Seuraavassa kuvassa on sitten merimaisema Lohtajan kunnan Ohtakarin saarelta - sinne haluan uudelleen. Kalastusmuseon verkot kuvassa. Löydettiin myös vanha JATULINTARHA! Kuva siiitä joskus myöhemmin. Pohjanmaan lakeuksilla kasvatetiin turkisten (-tarhat) lisäksi myös pottua.

Ja ihana tuo vihreä veden kajastus mäntypuiden välistä on Manamansalosta Oulunjärveltä...

Museoelämää

Reissumme lopppuolella kävimme Suomen itäisimmän kunnan Ilomantsin Möhkön kylän ruukkimuseossa. Se sijaitsi aivan rajavartiolaitoksen vieressä. Ja sinne pitää mennä vartavasten, mikään matkailureitti ei kulje siitä ohi.

Hupsista heijaa, se kannatti! Saimme tietoa raudanvalmistuksesta, mutta sen lisäksi savottaelämästä sekä 40-luvun sotien taisteluista alueella. Museo oli yllättävän korkeatasoinen. Tässä muutama foto paikalle sijoitetuista nukeista. Kuvissa on sotaa pakeneva äiti lapsensa kanssa piloutuneena portaikon alla sijaitsevaan komeroon, sekä savottamies nukkumassa - odottaen keittiöstä kajahtavaa aamupalakutsua...

Uusikaupunki ja Turku

Viikonloppu vierähti grilliherkuja nauttien ja tupareita viettäen merellisissä maisemissa Uudessakaupungissa. Sunnuntaina jatkoimme vohveleilla herkuttelua keitaassa keskellä kaupunkia. Löysimme Turusta erään sisäpihan kätköistä vanhanaikaisen kahvilan. Tuntui siltä, kuin olisi astunut aivan eri aikakaudelle...

Ruusukissa

Tänään satoi. Ihan vähän vain, eli reilun millin, mutta ilmiö oli varsin outo tälle kesälle! Lämpötilakin laski alle kahdenkymmenen, ja taivas oli pilvessä melkein koko päivän.

Luonto on rutikuiva edelleen. Maitohorsmatkin ovat jo kukkineet. Viljat kuivuvat, olen nähnyt jo ihan keltaisiakin peltoja. Tämän vehnän jyvät jäävät pieniksi!

Mutta anopin ruusut rehottavat. Lieneekö syynä se, että Hani käy penkkiä välillä lannoittamassa...

Grillaus kuuluu kesään!

Näitä kertakäyttöminigrillejä myy mm. Kuortin ABC- asema. Tässäpä mainos mökkireissun varrelle...

Ukkelit eli grillin sytyttäjät pitää valitetavasti itse hankkia, eivät kuulu hintaan!

Ystävyyden aikaa

Kesäloma on ihanaa. Silloin näkee ihmisiä, joille muka ei ole talvella aikaa. Ja aikahan on kuitenkin vain järjestelykysymys...

Kuvassa Sveitsin systerin pikkupoitsu kirmailee Paippisista saadulla fillarillaan kohti mummolaa, ja suomeksikin pärjää!

Hälsningar från Åland!

Vietimme muutaman päivän vierailemalla Brändössä Asterholman saarella mökissä, jonka Sikke oli vuokrannut. Voi sitä rauhaa, mitä sieltä löytyi! Saarella (3 km X 1.5 km) asui alle 10 asukasta, ja heidän keski-ikänsä oli noin 80 vuotta. Saarelle oli rakennettu 6 lomamökkiä, joten siellä sitä oltiin omissa oloissamme...

Luodot, lokit, merituuli, kuuma kallionkolo, kauppareissu yhteysaluksella naapurisaareen, suolaiset pärskeet... ah!

Meri on ollut mulle aika vieras olomuoto, mutta nyt taisi jäädä jotain kytemään seuraavia lomia ajatellen. Eli ilmiö sekin - ajatukset muuttuvat!!!

Viikon kukkija

Tämän viikon kukkija on jasmike. Valkoisissa kukissa on vallan huumaava tuoksu, mmmmm.....

Vaikka tämä pensas kukkiikin, monet kasvit kärsivät yhä jatkuvasta helleaallosta. Nurmikot palavat ruskeiksi, ratiseviksi kentiksi. Viljasadosta odotetaan keskimääräistä huonompaa, kuivuus vaivaa.

Lomailijoilla on ollut aivan upeat säät, tänäänkin 30 astetta! Pakko silti myöntää, että tämmöiset helteet ovat vähän liikaa. Olo on melkoisen vetelä. No, lomalla saa laiskotella ihan virallisestikin!

Lomalla...

...ois kiva löhötä ja katsella taivaan pilviä.

Tein sitä noin minuutin, kunnes muistin, että loput matot ois laitettava likoomaan. Sitten muistin vahtivani naapurin poikia (isännät karkasivat päiväksi Tallinnaan silmälasiostoksille...). Oli aika tehdä muksuille ruokaa. Onneksi ne huitelevat päivät ihan itsekseen ja keksivät tekemistä. Menin sitten niin muka romanttiselle lomamattopyykille, jatkoin eilisestä. Äyh. Pesuainevesi roiskui ja paarmat purivat, kun iho hikosi. Ja kämppä on ihan hujan hajan, kun matot puuttuvat. Siivoon huomenna. Ehkä.

Olen lukenut aivan hurjasti nyt lomalla. Käräytin pikku Ollin, kun se esitteli muille serkuksille, että kattokaa, mä oon Arja. Se istui mun pihatuoliin ja pullisti vatsansa valtavaksi ja piti kirjaa kädessä. No, okei, lomalla luetaan. Toissapäivänä Grishamin Amahdus. Eilen Mankellin Kennnedyn aivot. Tänään Åsa Larssonin Sudentaival.

Meille saa tulla siivoomaan ken haluu, ja ihan ilmaiseksi...

Heinäkuun helteet!

Helleaalto on nyt parhaimmillaan. Tai pahimmillaan. Lukemat ovat nousseet varjossakin liki kolmeenkymmeneen.. Huh huh. Päivisin on tullut lähinnä löhöttyä vaahteran varjossa lueskellen, loma kun on. Ja ehkä hieman auringossakin ;-) Iltaisin on kylmä suihku ollut tarpeen. Nyt olisi mahtavaa oleskella jossakin järvenrantamökillä ja pulahtaa uimaan! No, kyllä tässä vielä ehtii. Neljä vapaata viikkoa edessä. Huomenna olisi tarkoitus mattopyykätä!

Tässä pari kuvaa maaseudun kulttuurimaisemasta keskikesällä. Rypsi kukkii (rapsi taitaa olla se, joka haisee pahemmalle myöhemmin...), samoin rentun ruusut :-) Jotenkin noista maitohorsmista tulee loppukesä mieleen.

Tien vieressä oli eilen myös kaksi linnunpoikasta, jotka eivät osanneet lentää. Ne piipittelivät mulle surullisesti nokat apposen avoillaan ja anelivat ruokaa. Otin niistäkin kuvan, mutta en henno laittaa sitä tähän. Toivottavasti emo sai ne vielä luokseen, toivottavasti niillä oli maapesä siinä lähellä. No, sekin on eräs kesäilmiö...

Mutta nyt ei ainakaan varpaita palella!