Talvi on nyt parhaimmillaan!

Kasvihuoneilmiöstä ei ole nyt kyllä tietoakaan. Lunta on ollut melkein koko tammikuun ajan. Nyt illalla on ulkona asteita -21, päivällä noin -12. Hiihtelijöille oivat lumiset kelit, kuten myös maiseman ihailijallekin!

Siis kuvia...

Auto kannattaa aina vuokrata reissussa, jos mahdollista, silloin näkee paikallista seutua aidoimmillaan...

Muistoja Lanzarotelta...

Pikkuhiljaa valostuu...

...maisema ja mielikin.

Keskitalvi ja joulu oli tosi rankkaa aikaa kaikin puolin. Nyt elämä etenee kohti kevättä, ja päiväkin on pidennyt liki kaksi tuntia! Myös joulukuisen reissun kuvat pelastuivat. Vanha kamera hukkui laukkuun, kun vesipullo sinn aukesi, mutta uusi kamera toimii, ja vanhatkin kortit näköjään pelastuivat!

Jippiajoo, tässä muutamat muistikuvat Lanzarotelta. Sielläkin tihnutti vettä muutamana päivänä, jotn seuraavaksi kait sittn Saharaan ja tienaamaan sääilmiöllä... ;-)

***

TUNNIN OLEN YRITTÄNYT LADATA KUVIA!!!
EI TOIMI KONE TAI BLOGGERI!

Tähän päättyi...

...rakkaan avoappiukon maanpäällinen taival.

Me jatkamme vielä matkaamme täällä. Mutta mielessä soi yhä hautajaisissa kuulemamme laulu:

Olen kuullut, on kaupunki tuolla
Yllä maan, päällä pilvien usvain
Luona välkkyväin taivasten rantain
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, mun lauluni raikuu
Halleluja, mä kaupunkiin kuljen
Vaikka jalkani uupuen vaipuu
Joka askel mun kotiin päin vie

Olen kuullut, on maa ilman vaivaa,
Ilman kyyneltä, taistoa, huolta
Kipu, sairaus, tuskaa ei tuota
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, siel riemuita voimme
Halleluja, jo epäilys haihtui
Enää koskaan en horjuen kulje
Olen saapunut Jumalan luo

Olen kuullut, on valkoinen puku
Ja on hohtavat kultaiset kruunut
Sekä autuas taivainen suku
Siellä kerran, ah, olla mä saan
Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi' maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan

Halleluja, nyt henkeni kiittää
Kun jo kuulla voin taivaisen laulun
Side katkee mi' maahan mut liittää
Tiedän, siellä jo pian olla saan

Valoa kohti...

...käy tammikuinen tie!

Päivä on pidentynyt jo noin 20 minuuttia, ja pakkassäät sen kun parantavat tilannetta. Eilen aamusella mittari näytti peräti -18 astetta! Tänään oli "ainoastaan" miinus kymmenen. Vähäinen lumi narskuu mukavasti jalkojen alla ja hengitys huuruaa. Kyllä valo tekee hyvää melko sateisen kesän ja todella pimeän syksyn jälkeen!

Valoisaa uutta vuotta!

Vanha vuosi vaihtui jälleen uudeksi upeissa säissä. Vuoden viimeinen päivä oli aurinkoinen, pakkasta parisen astetta. Uuden vuoden ensimmäisenä päivänä pakkanen kiristyi, nyt auringon jo laskettua mittari näyttää jo -10,3 astetta.

Joulukuussa olikin yllättävän monta aurinkoista päivää. Lumitilanne vaan on "matalahko", parisen senttiä.

Toivottavasti vanhan kansan viisaus pätisi tänä vuonna. Anoppi kertoi, että hänen mummonsa tapasi sanoa, että kuinka monta aurinkotuntia joulukuussa on, niin kesällä on yhtä monta aurinkoista päivää! Ehkäpä saamme pitkästä aikaa oikein kauniin kesän! Puolen vuoden päästähän se sitten selviää ;-)