
Lötköttelin tässä netin ääressä äsken. Olin ties missä muissa maailmoissa, sillä tämän vempaimen kanssa pääsee nopeasti on-line vaikka mihin. Katselin mm. Santorinin auringonlaskua minuutin viiveellä http://www.santorini.net/caldera.html?&no_cache=1 ja muistelin viimekesäistä reissua. Yhtäkkiä alkoi ulkoa kuulua tsörp tsörp tsörp -höpötystä kiivaaseen tahtiin. Se vain jatkui ja jatkui, joten mietin jo, että onko jollain naapurin muksulla jokin ongelma. Niistä nimittäin pääsee monenlaisia (samantyyppisiä) ääniä, mutta ne äänteet kyllä vaihtelevat aika nopeasti ;-) Sitten alkoikin pieni, söpö Hani-kisuliinimme murista. Oli pakko mennä ulos. Ja a-vot, kuumailmapallothan ne siellä! Mutta miten/miksi eläimet mieltävät ne oudoiksi tai perivihollsiksi? Varsinkin, jos ne ääntelijät ovat tämän vuoden poikasia. Se linnunhöpötys kesti nääs useampia minuutteja!
...missä lomalainen löhööpi. Kerrankin näin päin! Pilvessä on reikä! Siihen reikään osui aurinko! Ja se aurinko loisti suoraan lomalaisen naamaan.... aahhhh....

...on aika raskasta. Siis riippumatto joutuu silloin tällöin melko koville!Kiikkuun on välillä kova tunku, riippumatta siitä, ovatko löhöilijät tällä hetkellä riippumattomia töistä vaiko koulusta...

Puut kuuluvat suomalaiseen maisemaan. Jylhät honkametsät, salaperäiset kuusikot, heleät koivikot...Puut kuuluvat myös suomalaiseen sielunmaisemaan. Sauna lämmitetään haloilla ja saunassa ruoskitaan itseä vapaaehtoisesti vastalla. Puita tuodaan sisällekin tai ovenpieliin; joulukuuset ja juhannuskoivut.Ja puusta jalostuu myös mukava kesäpeli mölkky! Sveitsinsysteri lähti tänään takaisin alppimaahan, mutta muksuille jäi varmasti mieleen tämäkin suomierikoisuus ;-)


...kävi kuhina.Muurahaiset olivat rakentaneet sinne vallan erikoisen pesän. Harmaan hiekkalinnan, savimaavahvisteisen! Ilmeisesti tämä viritelmä jatkuu valtavana verkostona maan alle, nämä keot ovat vain pinnalle noussutta maa-ainesta. Kasassa oli myös hurjasti muurahaisia - kuvassa ei. Mutta... oli pilvinen päivä enkä halunut käyttää salamaa. Tökkäsin jalustan tien penkkaan ja napsaisin kuvan sen kummempia ajattelematta. Valotusaika oli sen verran pitkä, että vikkelät muurahaiset eivät jääneetkään pikseleihin. Ne ovat varmaan noita ruskeita pilkkuja pesän päällä. Hmm. Mutta en kyllä ainakaan tänään kävele sinne pesälle uudestaas ottamaan salamavalokuvaa. En.Oletteko muuten lukeneet Bernhard Werberin kirjaa Muurahaiset? Kirja kuvaa mielenkiintoisesti muurahaisten yhteiskuntarakennetta, yksilöhierarkiaa, taisteluja kilpailevien heimojen kanssa, klaanin kommunikointijärjestelmää jne... Mahtava pienoismaailma!Tässä myös muutama suvikukkakuva samaisen pellon laitamilta. Oli huumaava tuoksu: päivä oli sateisen kostea, ja koska pelto oli jätetty kesannolle, oli siellä luonnokukkia valtoimenaan!Viikko lomaa takana. Sääsaldo: yksi kokonaan sateeton päivä, eli eilinen perjantai. No, aika on kulunut levätessä, siivotessa, löhötessä, ukkelin silmää murehtiessa, siskoja treffaillessa ja sään salliessa puutarhakeinussa päikkäreitä vedellessä (viltin alla, krooh, ymmärrän ulkonukutuksessa olevia pentuja)... Mikäs tässä on ollessa! Kolme viikkoa vielä jäljellä :-)